YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN
PERUSTAVA KOKOUS
Huhtikuun 11 päivänä 1960 kokoontui Valkeakoskella Roineenkadun varrella sijainneeseen Järjestötaloon valkeakoskelaisia eläkkeensaajia, joiden toivomuksesta kokous oli koolle kutsuttu. Kokouksen avasi Tampereen eläkeläisten sihteeri Bertta Järvinen, joka oli valittu äskettäin perustetun uuden keskusjärjestön ensimmäiseen johtokuntaan. Hän toi terveiset maata käsittävästä eläkkeensaajien kokouksesta. Kokouksessa oli ollut mukana myös Hilja Kiiskinen Valkeakoskelta, joka niin ikään kertoi kokemuksiaan mainitusta kokouksesta, sekä käynnistään eduskunnassa.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kalle Helminen, jonka jälkeen Bertta Järvinen esitti toimintakertomuksen Eläkeläiset ry:n toiminnasta ja luki yhdistyksen säännöt. Kokoukseen kutsuttu kansanedustaja Kauko Tamminen kertoi maan hallituksessa ja eduskunnassa käydyistä eläkekeskusteluista. Eläkkeiden tukiosiin suunniteltiin noin 500 markan korotusta, joita selostaja piti tapahtuneiden elinkustannusten nousun vuoksi riittämättömänä. Suurena epäkohtana hän mainitsi sen, että yksityiset työnantajat pyrkivät vähentämään omaa osuuttaan kansaneläkkeen saajilta. Puhuja totesi kansaneläkelain uudistamisen olevan kiireellinen tehtävä.
PERUSTAVA KOKOUS JA ALKUVUOSIEN TOIMINNASTA
Käydyssä keskustelussa otettiin heti tiukasti kantaa eläkkeiden tukiosan korotusasiaan. Kokous päätti lähettää maan hallitukselle ja eduskuntaryhmille kirjelmän, jossa vaadittiin 2.000 markan kuukausikorotusta tukieläkkeisiin. Niin ikään esitettiin, että eläkeläisten omatoimisuuden kohottamiseksi ja pontta vaatimuksille antamaan perustettaisiin Valkeakoskellekin Bertta Järvisen kuvailema yhdistys.
Pöytäkirjan 6 pykälän mukaan perustettiin Eläkeläiset ry:n Valkeakosken osasto ja seuraavassa pykälässä sille hyväksyttiin säännöt. Sääntöjen toisessa pykälässä määriteltiin perustetun yhdistyksen tarkoitus.
Uuden osaston puheenjohtajaksi valittiin Kalle Helminen, sihteeriksi Eva Kilpinen ja toimikunnan muiksi jäseniksi Hilja Manninen, Hilja Kiiskinen, Olga Kataja, Eriga Lehto, Juho Hellevaara, Kalle Sugander, sekä varajäseniksi Selma Lehtiö ja Jalmari Gylling. Kalle Sugander nimettiin jäsenkirjuriksi ja rahastonhoitajaksi. Perustavassa kokouksessa todettiin osastoon liittyneen 13 jäsentä. Eläkeläiset ry:n työvaliokunnan pöytäkirjaan uuden yhdistyksen perustaminen merkittiin 17.5.1960.
KOLME HISTORIAA
Uudella Valkeakosken eläkeläisjärjestöllä voidaan sanoa olevan kolme historiaa. Edellä kerrottua, 11.4.1960 perustettua yhdistystä ei ilmoitettu heti yhdistysrekisteriin. Eikä Valkeakosken yhdistys ollut ainoa tässä suhteessa. Se näytti pikemminkin olevan ”maan tapa”. Paikallisyhdistykset toimivat aluksi rekisteröimättöminä keskusjärjestön valtakirjan turvin. Rekisteröintiä pidettiin suuritöisenä, eikä sillä ollut juurikaan käytännön merkitystä, ennen kuin yhdistykset ryhtyivät hakemaan avustuksia kunnalta. Toiminta Valkeakoskellakin jatkui lähes kahdeksan vuotta, ennen kuin rekisteröinnin edellyttämä yhdistyksen perustamisasiakirja on allekirjoitettu.
Vuosikokouksessa 7.2.1968 on hyväksytty perustamisasiakirja, jossa sanotaan; ”Me allekirjoittaneet perustamme täten Eläkeläisten Valkeakosken osasto nimisen yhdistyksen…” Yhdistysrekisteriin on ilmoitettu koko hallitus. Puheenjohtaja Jaakko Einari Lehtelä, sihteeri Fanny Serafina Lindeqvist, Onni Ilmari Salminen, Toivo August Aronen, Luja Yrjö Viljanen, Kalle Oskari Helminen, Toini Elina Lehtelä. Perustamisasiakirjan ovat allekirjoittaneet Einari Lehtelä, Fanny Lindeqvist, Onni Salminen, Toivo Aronen ja Yrjö Viljanen. Rekisteriin yhdistys on tullut merkityksi 9.5.1968.
Kaksi vuotta myöhemmin, 11.2.1970 pidetyssä vuosikokouksessa pöytäkirjaotteen mukaan yhdistykselle on hyväksytty uudet, Eläkeläiset ry:n keskusvaltuuskunnan hyväksymät mallisäännöt. Samalla yhdistyksen nimi on muutettu nykyiseen muotoonsa Valkeakosken Eläkeläiset ry:ksi. Nimenkirjoittajina mainitaan edelleen puheenjohtajana Einari Lehtelä, sihteerinä Leevi Gabriel Lahtinen, varapuheenjohtajana Artturi Aleksander Hurme, sekä taloudenhoitajana Onni Salminen. Muutos on kirjattu yhdistysrekisteriin 25.11.1971 ja samalla yhdistys on saanut uuden yhdistysrekisterinumeron.
Kaikesta päätellen eläkeläiset olivat järjestäneet toimintaa Valkeakoskellakin jo ennen eläkeläisjärjestön perustamista. Missä muodossa ja ketkä sitä organisoivat, ei yhdistyksen arkistosta selviä. Joka tapauksessa vuoden 1955 kansaneläkelakikamppailuun liittyen Valkeakoskella järjestettiin marraskuussa eläkeläisten kokous, jossa selostettiin kansaneläkelain eduskuntakäsittelyä ja eläketulon verotuskysymyksiä. Näistä asioista kokousväelle teki selkoa SKDL:n kansanedustaja Kaino Haapanen Forssasta.
Myös Sääksmäellä, Valkeakosken emäpitäjässä olivat vanhukset liikkeellä. Marraskuun 27 päivänä 1955 pidetystä kokouksesta lähetettiin myös kannanotto eduskuntaryhmille.
Asiakirjoista ei selviä, missä ja koska tehtiin päätös valkeakoskelaisen Hilja Kiiskisen lähettämisestä Eläkeläiset ry:n perustavaan kokoukseen, josta hän kokemuksiaan kertoili edellä kerrotussa Valkeakosken yhdistyksen perustavassa kokouksessa.
ONGELMIIN TARTUTAAN HETI
Eläkeläiset ry:n perustamisen yhtenä perusajatuksena oli voimien kokoaminen kamppailuun kansaneläkkeiden tason korottamiseksi. Samanlaiset vaatimukset leimasivat Valkeakosken eläkeläisjärjestön toimintaa ensi vuosien aikana.
Ensimmäisen toimintavuoden kuluessa pidettiin ainoastaan kolme kokousta. Perustavan kokouksen jälkeen syyskuussa käsiteltiin uudelleen eduskunnassa käsittelyssä ollutta eläkkeiden korotusesitystä. Keskustelun tuloksena päätettiin lähettää uudet vaatimukset eduskuntaryhmille ja hallitukselle vaatimuksena edelleen 2.000 markan korotus tukiosaan. Lisäksi vaadittiin tukiosaan oikeuttavan tulorajan nostamista 100.000 markkaan. Maan hallitusta vaadittiin antamaan eduskunnalle esitys kansaneläkelain uudistamiseksi.
Puheenjohtaja ehdotti, ”että jos tilanne vaatii, lähetetään edustajat Helsinkiin”. Vaatimuksille pontta antavaan lähetystöön nimetyiksi tulivat Hilja Kiiskinen, Martta Lindberg ja varalle Eriga Lehto ja Jalmari Gylling. Lähetystön käynnistä Helsingissä ei kuitenkaan löydy myöhemmin mitään mainintaa.
Samassa kokouksessa keskusteltiin paikallisesta vanhusten asuntotilanteesta, jonka todettiin olevan erittäin vaikea. Harvalla on oma asunto ja niistäkin suuri osa heikkokuntoisia vanhoissa rakennuksissa. Useat ovat myös joutuneet muuttamaan kalliisiin vuokra-asuntoihin, kun omat mökit ovat tulleet puretuiksi kauppalan uudelleen rakentamisen myötä.
Kauppalanhallitukselle päätettiinkin lähettää kirjelmä ja kiirehtiä suunnitteilla olevan vanhustentalohankkeen toteuttamista. Samalla huomautettiin siitä, että asunnot tulee rakentaa niin, että vuokrat tulevat pysymään kohtuullisina ja eläkeläisten tulojen rajoissa.
Marraskuun kokouksessaan johtokunta totesi tyydytyksellä vanhustentalohankkeen edenneen. Naakanmäestä oli varattu tontti tarkoitusta varten ja kauppalanhallitus oli merkinnyt hankkeen alkupääomaksi kymmenen miljoonaa markkaa.
Niin keskusjärjestön kuin uuden yhdistyksenkin toimihenkilöitä mietitytti, mistä rahat toiminnan järjestämiseen. Eläkeläiset ry:n perustavassa kokouksessa oli tehty päätös, ettei jäsenmaksua jäseniltä peritä. Yhden markan suuruinen liittymismaksu oli sekin lähes merkityksetön joten senkään kautta ei helpotusta ollut tulossa.
Keskusjärjestö järjesti oman ja yhdistystensä talouden tukemiseksi ensimmäisen Kunniavelka vanhuksille -keräyksen lokakuun 1960 ja maaliskuun 1961 välisenä aikana. Keräyksen tuotosta puolet jäi yhdistyksen käyttöön. Huhtikuussa 1961 kirjattiin tuotoksi Valkeakoskella yhteensä 44.150 markkaa, josta yhdistyksen käyttöön jäi 22.075 markkaa. Seuraavan vuoden keräystuottoa pidettiin tyydyttävänä, vaikka sen tulos jäikin kaksikymmentä tuhatta markkaa edellisvuotta pienemmäksi. Yhdistyksen käyttöön jäi 12.500 markkaa. Myöhemmiltä vuosilta on kirjattu ainoastaan vuoden 1972 tuotto 1.337,30 markkaa, josta yhdistyksen osuus oli 200,60 markkaa, keskusjärjestön 668,65 markkaa ja loppuosa meni Kuntorannan rakennusrahaston.
Vuosien 1967 -69 osalta Eläkeläinen lehdestä on luettavissa tieto, jonka mukaan Valkeakosken yhdistys oli keräystoiminnassa kahtena ensin mainittuna vuotena valtakunnallisesti yhdeksännellä sijalla yhdistysten joukossa ja v. -69 kymmenennellä sijalla. Tuloksia voitaneen pitää varsin hyvinä. Kunniavelka vanhuksille -keräyksiä jatkettiin ainakin vielä vuoteen 1973. Sen jälkeen ei keräyksestä enää mainintoja löydy.
Keskusjärjestön toinen, vuodesta 1961 käynnistynyt rahankeräysmuoto oli viljalyhdemerkin myynti, joka ajoittui elo-syyskuulle. Merkin oli suunnitellut Tapio Tapiovaara. Merkki on sama, joka edelleen esiintyy Eläkeläiset ry:n tunnuksena. Yhdistysten osuus myyntituotosta oli neljäkymmentä prosenttia. Tästä toiminnasta ei Valkeakosken yhdistyksen asiakirjoista ole merkintöjä löydettävissä. Sen sijaan yhdistyksen omana toimintana kerrotaan miesten ideoimasta paperin- ja lumpunkeräyksestä, jota alkuvuosina suoritettiin akuutin rahapulan lievittämiseksi.
Ensimmäisen toimintavuoden todettiin lähteneen lupaavasti käyntiin. Eduskunta oli myöntänyt eläkkeisiin korotuksen, ”joskaan ei niin paljoa mitä elinkustannukset edellyttäisi”. Työ oli vasta alullaan ja saavutukset pieniä, mutta se antoi uutta uskoa Valkeakoskellakin toimiville eläkeläisille jatkaa näin käynnistynyttä toimintaa eläkkeiden ja eläkeläisten elinolojen parantamiseksi. Uusia jäseniäkin oli osastoon ensimmäisen vuoden aikana liittynyt 74.